Suomalainen puoliverinen (FWB)
syntynyt 27.05.2015
4v (ikääntyy satunnaisesti)
punaruunikko, 168cm, ori
VH15-031-0695
painotuslaji esteratsastus
koulutustaso re 110cm, ko HeA
syntynyt 27.05.2015
4v (ikääntyy satunnaisesti)
punaruunikko, 168cm, ori
VH15-031-0695
painotuslaji esteratsastus
koulutustaso re 110cm, ko HeA
kasvattanut Milla, VRL-14021, Allim's Sporthorse
omistaja nipsukkainen, VRL-14108
20.06.2015 Nidavellir, Match Show: SIN2
Ene on perinyt emältään rohkeutta ja energisyyttä, isältään vahvuutta ja reaktionopeutta. Vaikka ruunikko on pohjimmiltaan peruskiltti hevonen, se on sen verran kova (ja kovakalloinen), että vaatii jämäkkää käsittelyä, selkeät rajat ja kurin, joka ei lipsu. Ene ei ole haliponi, eikä sunnuntaimaastohumputteluratsu. Asiallisesti käsiteltynä puoliverinen on asiallinen, ongelmaton tapaus. Ene pitää mielellään melua itsestään, etenkin tammojen edessä, mutta hilluminen ja ylimääräinen pörhistely jäävät kyllä komentamalla välistä. Hoitaminen sujuu rutiinilla. Puoliverinen ei oikein osaa arvostaa rapsuttelua tai venytetyn pitkää, yliperusteellista puunaussessiota, joten hevosen kanssa on kaikkein parasta vain tehdä olennainen ripeästi ja siirtyä seuraavaan asiaan. Kaikki perushoitotoimenpiteet sujuvat, kunhan hoitaja on reipas ja hevonen on kiinni, mieluiten käytävällä kaksin ketjuin. Hidasteluun Ene reagoi kuopimalla etusillaan tallin lattiaa. Jos orin koettaa hoitaa niin, että se on vapaana karsinassaan, ruunikko hyörii ja pyörii niin, ettei mistään meinaa tulla mitään. Kengittäjän ja eläinlääkärin kanssa ei ole ongelmia, työt sujuvat rutiinilla. Talutettaessa Enellä saa olla ketju tai kuolaimet suussa, pelkkää riimunnarun kautta tulevaa painetta ori ei usko. Kun hevosella on jotain suussaan äänikomento riittää, sillä Ene tietää, että seuraavasta komennosta paine tulisi suuhun. Lastaus ja kuljetus sujuvat vaivatta, ori on tottunut matkustaja eikä ole moksiskaan pidemmistäkään reissuista, vaikka toki ne hevosta väsyttävät siinä missä muitakin.
Ratsuna ori on herkkä ja reaktiivinen, ja vähän turhankin herkkäsuinen. Ene ei siedä yhtään vahvaa kättä tai hypyissä kuolaimeen kiinni jäämistä, vaan reagoi kumpaankin pukittelemalla. Pehmeä, vakaa käsi ja muutenkin siisti ratsastus ovat avainasemassa sujuvan yhteistyön saavuttamiseksi. Asiansa osaavan ratsastajan kanssa Ene on eteenpäinpyrkivä, yhteistyöhaluinen ratsu, joka antaa itsestään 110%. Pidätteet on syytä tehdä täysin vatsalihaksilla, Ene kuuntelee muutenkin paljon ratsastajansa istuntaa. Kouluratsastus on Enelle hankala paikka, vaikka se kaikkiin helpon A:n liikkeisiin taipuukin. Ori ei kuitenkaan malttaisi keskittyä koulutehtäviin kunnolla, ennemmin puoliverinen ravaisi ja laukkaisi pää viidentenä jalkana läpi jokaisen tehtävän, myös käyntitehtävien. Kunnon koulutreeni Enen kanssa meinaa olla tahtojen taistelua, kun hevonen haluaa mennämennämennä eikä hinkata jotain keskikäyntiä tai avotaivutusta. Esteillä orin vahvuus ja heikkous on sen nopeus. Ene kykenee tekemään todella nopeita ratoja päihittäen kilpakumppaninsa ajallisesti mennen, tullen ja palatessa, mutta valitettavasti nopeus kostautuu välillä huonosti sopivina askelina tai vääränä ponnistuspaikkana. Etenkin sarjat ja suhteutetut välit ovat orille haasteellisia. Ratsastajan tulee tehdä paljon töitä, että orin askel sopii, ponnistuspaikka on kohdillaan ja lähestymiset ovat riittävän pitkät, ettei Ene ota puomeja alas etusillaan. Kun palaset loksahtavat kohdilleen ruunikko on tappotarkka suoritushevonen, jolla on hyppykyky, -tekniikka ja estehevosen laukka kohdillaan.
Kisapaikoilla ori meinaa kuumua, ja saattaa verryttelyissä hypätä pystyyn kerran tai pari. Käsihevosalueella ori saattaa ihan hyvin rikkoa raville, minkä vuoksi taluttaja saa olla tarkkana. Kisapaikkojen jännitys tuntuu menevän suoraan Enen korvien väliin, ja se onkin käsihevosalueella ja verryttelyissä yksi ärsyttävä hilluja, josta pitää saada ylimääräinen pöllöenergia ulos ennen suoritusta. Jos ori ei yhtään asetu ennen suoritusta, meno on kaahaamista ja sinne tänne räiskimistä. Kun verryttelyissä uskaltaa laukata kunnolla ja vaatia hevoselta paljon (niin, että se asettuu ja vähän väsyy), on Ene tasaisen hyvä suoritushevonen. Se vain vaatii vähän kaasupoljinsäätöä ennen rataa. Kunniakierroksella ori tosin malttaa olla – jälleen – kukkona tunkiolla.
© Susiraja
Ratsuna ori on herkkä ja reaktiivinen, ja vähän turhankin herkkäsuinen. Ene ei siedä yhtään vahvaa kättä tai hypyissä kuolaimeen kiinni jäämistä, vaan reagoi kumpaankin pukittelemalla. Pehmeä, vakaa käsi ja muutenkin siisti ratsastus ovat avainasemassa sujuvan yhteistyön saavuttamiseksi. Asiansa osaavan ratsastajan kanssa Ene on eteenpäinpyrkivä, yhteistyöhaluinen ratsu, joka antaa itsestään 110%. Pidätteet on syytä tehdä täysin vatsalihaksilla, Ene kuuntelee muutenkin paljon ratsastajansa istuntaa. Kouluratsastus on Enelle hankala paikka, vaikka se kaikkiin helpon A:n liikkeisiin taipuukin. Ori ei kuitenkaan malttaisi keskittyä koulutehtäviin kunnolla, ennemmin puoliverinen ravaisi ja laukkaisi pää viidentenä jalkana läpi jokaisen tehtävän, myös käyntitehtävien. Kunnon koulutreeni Enen kanssa meinaa olla tahtojen taistelua, kun hevonen haluaa mennämennämennä eikä hinkata jotain keskikäyntiä tai avotaivutusta. Esteillä orin vahvuus ja heikkous on sen nopeus. Ene kykenee tekemään todella nopeita ratoja päihittäen kilpakumppaninsa ajallisesti mennen, tullen ja palatessa, mutta valitettavasti nopeus kostautuu välillä huonosti sopivina askelina tai vääränä ponnistuspaikkana. Etenkin sarjat ja suhteutetut välit ovat orille haasteellisia. Ratsastajan tulee tehdä paljon töitä, että orin askel sopii, ponnistuspaikka on kohdillaan ja lähestymiset ovat riittävän pitkät, ettei Ene ota puomeja alas etusillaan. Kun palaset loksahtavat kohdilleen ruunikko on tappotarkka suoritushevonen, jolla on hyppykyky, -tekniikka ja estehevosen laukka kohdillaan.
Kisapaikoilla ori meinaa kuumua, ja saattaa verryttelyissä hypätä pystyyn kerran tai pari. Käsihevosalueella ori saattaa ihan hyvin rikkoa raville, minkä vuoksi taluttaja saa olla tarkkana. Kisapaikkojen jännitys tuntuu menevän suoraan Enen korvien väliin, ja se onkin käsihevosalueella ja verryttelyissä yksi ärsyttävä hilluja, josta pitää saada ylimääräinen pöllöenergia ulos ennen suoritusta. Jos ori ei yhtään asetu ennen suoritusta, meno on kaahaamista ja sinne tänne räiskimistä. Kun verryttelyissä uskaltaa laukata kunnolla ja vaatia hevoselta paljon (niin, että se asettuu ja vähän väsyy), on Ene tasaisen hyvä suoritushevonen. Se vain vaatii vähän kaasupoljinsäätöä ennen rataa. Kunniakierroksella ori tosin malttaa olla – jälleen – kukkona tunkiolla.
© Susiraja
ViVan estevalmennus, 226 sanaa
Katselin pukittelevaa ja kuolaimia pureskelevaa punaruunikkoa fwb oria sekä Millaa, joka yritti pysyä tuo temppuilven orinsa selässä. Annoin Millan verrytellä Enen rauhassa, jotta ratsu ja ratsastaja saavat selvitellä, kumpi määrää. Aikansa tapeltuaan Ene nöyrtyi lopulta melko vastahakoisesti Millan tahtoon, jolloin menokin alkoi näyttää paljon paremmalta. Tosin Enen ilme oli edelleen myrtsi ja ori puri edelleen kuolaimia. Pitkien alkuverryttelyien jälkeen pyysin Millaa hyppäämään Enen kanssa kaksi 100cm korkuista verryttelyestettä. Ennen kuin ratsukko pääsi edes hyppäämään, alkoi Enellä jälleen pukitteleminen. Milla hallitsi tilanteen kuitenkin hyvin ja laittoi orin ruotuun. Ja jälleen sain katsoa myrtsiä naamaa ja tällä kertaa kummaltakin osapuolelta. Kun ratsukko alkoi vihdoin hyppäämään, en olisi voinut kuvitella, että noin yhteistyökyvytön kaakkinen hyppää noinkin loistavasti. Enpä voinut antaa ratsukolle muuta kuin kehuja! Hetken hypeltyään, päätin että ratsukko voisi kokeilla pientä pystyeste-okseri-pystyeste sarjaa. Jos sarjan hyppääminen menee hyvin, eikä ori ala temppuilemaan kuin mikäkin jästipää, saatoin korottaakin esteitä sinne 160cm. Sitä ennen halusin kuitenkin nähdä, että mitä tapahtuu. Kun ratsukko lähestyi 100cm korkuista sarjaa, antoi Ene jälleen kerran pukkia, mutta Milla otti tilanteen oitis haltuunsa. Silloin loppui orin tempuilut, jolloin ratsukko pääsi hyppäämään esteet puhtaasi. Annoin ratsukolle kehuja ja korensin esteet suoraan 160cm korkeuteen, jolloin päästin ratsukon jälleen hyppimään. Hypyt onnistuivat hyvin, lukuuottamatta okserista tippuneita puomeja. Annoin kuitenkin ratsukon hypätä sarjaa pari muutakin kertaa, jolloin yksikään este ei tippunut. Siihen olikin hyvä lopetella valmennus - ainakin tältä erää.
Sachiyon estevalmennus, 448 sanaa
Olin suunnitellut Enen estevalmennuksen sen mukaan, mitä tiesin orin luonteesta ja hyppytyylistä. Olin koonnut radalle kaksi estettä, joiden jokaisen välissä oli yksi puomi hahmottamassa etäisyyttä. Olin koonnut hieman sivummalle myös maapuomeja sekä kavaletteja, joilla harjoittelisimme päivän tehtävää. Ene saapuikin pian kentälle ratsastajansa kanssa, joten pyysin heitä aloittamaan alkukäynneillä ja siirtymään saman tien ravi- sekä laukkatehtäviin, kun pystyisivät.
Ratsukko suoritti melko lyhyet alkukäynnit ja teki sitten joitakin kiemuroita sekä ravissa että laukassa. Pyysin ratsastajaa kuulolle ja esittelin hänelle maapuomit, joita oli maassa viisi kappaletta. Niiden välit olivat melko suuret, joten sekä ratsastajan että hevosen tuli olla tarkkana askeliensa kanssa. Koska Ene ei oikein osannut seurata jalkojaan, jäi isoin työ ratsastajalle. Pyysin heitä siirtymään laukassa maapuomeille.
Ensimmäinen ylitys meni ihan hyvin, joskaan Ene ei aivan ymmärtänyt, mistä oli kyse. Ratsastaja kevensi hieman istuntaansa, ja he lähtivät uudestaan puomeille. Tällä kertaa ne ylittyivät todella hyvin, ja orin jalat asettuivat ihan nätisti puomien väliin. Ratsukko ylitti puomeja hetken aikaa, kunnes vaihdoin toisen sekä neljännen puomin matalaksi kavaletiksi - nyt orin tuli todella keskittyä hyppyihin eikä vain rynniä puomien yli.
Pyysin ratsastajaa keskittymään tehtävään täysillä, ja he lähtivät suorittamaan harjoitusta. Ratsastaja nosti hyvän laukan, jonka hän pystyi pitämään rauhallisena. Tempo oli hyvä ratsukon saapuessa puomeille, mutta Ene hidasti juuri ennen ensimmäistä puomia ja ylitti esteet ravissa. Pyysin heitä toistamaan rataa niin kauan kunnes se sujuisi hyvin.
Esteet vaativat muutaman yrityksen, ennen kuin ne onnistuivat todella. Ori loikkasi ensin puomin yli, sitten kavaletin, puomin, kavaletin ja jälleen puomin yli. Joka toinen hyppy oli selvästi korkeampi, mikä oli hienoa. Pyysin ratsastajaa siirtymään käyntiin ja valmistautumaan henkisesti tekemään samaa harjoitusta hieman korkeammilla esteillä.
Näytin ratsukolle esteet, jotka olin koonnut ennen tunnin alkua. Ensin oli maapuomi, sen jälkeen metrin este, maapuomi, metrin este ja maapuomi. Harjoitus oli siis aivan sama kuin jumppaesteilläkin, mutta tällä kertaa kyseessä oli ihan oikean kokoiset esteet. Ratsastaja nosti ravin ja lopulta laukan, ja he lähestyivät kohti rataa. Yllätys oli suuri, kun ensimmäiset hypyt sujuivat täysin ongelmitta, ja Ene näytti ymmärtävän saman tien tehtävän idean. Se ylitti maapuomit matalalta ja esteet korkealta, ja orin askeleet sopivat juuri puomien ja esteiden välille. Kehuin ratsukkoa todella paljon ja pyysin heitä ylittämään radan uudelleen.
Ratsukko ylitti harjoitusta todella vaihtelevasti monta kertaa. Toisinaan orin jalat kolahtivat puomeihin, eivätkä sen askeleet meinanneet sopia sitten millään puomien väliin, ja välillä se hyppäsi esteet todella sujuvasti. Yksi kieltäytyminen tuli myös eteen, mutta se oli pieni vika verrattuna onnistuneisiin suorituksiin.
Ratsukko toisti rataa vielä hetken aikaa, kunnes annoin heille luvan siirtyä käyntiin. Ratsastaja antoi Enelle pitkät ohjat ja he jäivät kävelemään kentälle. Kehuin ratsastajaa vielä hyvistä lähestymisistä ja siitä, että hän oli saanut pidettyä Enen hyvin rauhallisena ja hallinnassa. Pian ratsukko lähti kävelemään takaisin talliin, ja minä jäin kentälle siivoamaan esteitä.
ViVan estevalmennus, 207 sanaa
Tuttu ratsukko saaui maneesiin, minun tervehtiessäni Millaa. Olin valmentanut kyseistä ratsukkoa pari aiempaakin kertaa ja tälläkin kertaa sain valmentaa heitä esteillä. Olinkin pystytellyt maneesiin 160cm korkuisen radan, johon kuului perus pystyä, oksereita ja yksir tripllekin. Rataa ratsukko saisi alkaa hyppäämään alkuverryttelyiden jälkee, jotka tehtäisiin kuitenkin huolella ja katsotaan, että kummatkin on valmiita hyppäämään. Siispä pyysinkin Millaa alkuverryttelemään Enen itsenäisesti, minun jäädessäni pyörimään maneesin keskelle. Ratsukko vaikutti erittäin reippaalta tapaukselta vaikka Ene olikin hieman toista mieltä Millan kanssa. Ori nimittäin luimi ja pari kertaa heitti takapäätäänkin ylöspäin, Millan yrittäessä ratsastaa hevosta mahdollisimman tasaisesti. Lopulta Enekin rauhoittui ja lopetti vikuroinnin, jolloin verryttelytkin sujuivat paremmin. Lopussaan Milla sai hypätä Enen kanssa parit verryttelyesteet, joiden hyppäämisessä ei näyttänyt olevan ongelmaa. Ene oli sopivan reipas ja kuuliainen tapaus, eikä Millallekaan ollut mitään huomauteltavaa. Niimpä sitten käännyttiin radan puoleen, joka käytiin huolellisesti läpi, ennen kuin Milla sai alkaa hyppäämään sitä Enen kanssa. Ratsukko lähti suorittamaan rataa erittäin reippaissa tunnelmissa, jonka vuoksi ensimmäisillä esteillä kaksikko olikin kaatua, sillä tippuvat puomit jäi Enen jalkojen väliin. Kaatumiselta onneksi vältyttiin ja ratsukkokin selvisi kompastumisesta ehjinnahoin. Kun olin korjannut esteen - pääsi kaksikko yrittämään rataa uudelleen. Tällä kertaa sen ratsastaminen sujui ongelmitta ja lopussaan saatiinkin siitävieläpä puhdasrata. Siihen olikin hvä lopetella valmennus, jolloin jätinkin Millan loppuverryttelemään Enen itsenäisesti.
Sachiyon kouluvalmennus, 315 sanaa
Odotin maneesissa valmiina päivän ratsukkoa. Tänään pitäisimme melko lyhyen, mutta sitäkin rankemman valmennuksen. Ene saapui pian ratsastajan kanssa ovista sisään, joten pyysin heitä aloittamaan alkukäynnit ja kerroin samalla, mitä olin päivän ohjelmaksi suunnitellut. Ensin lähtisimme tekemään ravissa erilaisia verryttelyjä, jotta saisimme Enen varmasti lämpimäksi. Sen jälkeen kävisimme läpi hieman laukanvaihtoa ja lopputunnista tekisimme hyvin yksinkertaista vastalaukkaympyrää.
Kun ratsukko oli suoriutunut alkukäynneistä, pyysin ratsastajaa ottamaan ohjat tuntumalle. Pyysin häntä tekemään itsenäisesti ravitehtäviä maneesissa oman mielensä mukaan, kunhan tekisi myös kiemurauria, voltteja sekä muita ympyröitä. Ratsastaja nosti ravin ja lähti ratsastamaan ympäri maneesia. Enellä oli todella paljon vauhtia, mutta se ei näyttänyt haittaavaan ratsastajaa. Ori oli kuitenkin ihan hyvin kuulolla, ja kaikin puolin ratsastus näytti sujuvan oikein hyvin.
Kun ratsukko oli tehnyt raviharjoituksia, pyysin heitä siirtymään laukkaan. Tarkoitus oli kulkea tiimalasin muotoista kuviota niin, että lävistäjän puolivälissä tulisi ottaa muutama askel käyntiä ja vaihtaa toiseen laukkaan. Tehtävässä siis tuli ratsastaa vain lyhyillä sivuilla sekä lävistäjällä. Ratsastaja totesi ymmärtäneensä tehtävän ja lähti laukkaamaan eteenpäin uraa pitkin. Seuraavalta pitkältä sivulta hän kääntyi lävistäjälle, hidasti käyntiin ennen keskipistettä ja nosti sitten toisen laukan. Ene näytti minun silmissäni lähes rynnivän eteenpäin, mutta joillain taidoilla ratsastaja piti hevosta kuitenkin vauhdista huolimatta kuulolla, ja laukanvaihdot käynnin kautta onnistuivat hyvin.
Vaihtojen jälkeen pyysin ratsukkoa pysymään laukassa ja siirtymään keskiympyrälle. Tarkoitus oli kulkea vastalaukkaa ympyrällä, ja ratsastajan tuli pitää huoli siitä, että hevonen pysyisi tasapainossa koko ympyrän ajan. Ratsukko siirtyi ympyrälle ja lähti laukkaamaan sitä pitkin vastalaukassa. Ratsastaja piti ohjia todella tukevasti, eikä istunnassakaan ollut moittimista. Ratsukko laukkasi ympyrää hetken aikaa yhteen suuntaan ja vaihtoi sitten toiseen. Kehuin ratsastajaa upeasta ratsastuksesta ja annoin ratsukolle pian luvan siirtyä takaisin uralle käyntiin.
Ratsastaja siirtyi kävelemään pitkin ohjin uralle. Kehuin häntä todella paljon siitä, miten hän oli saanut pidettyä Enen niin hyvin hallinnassa koko valmennuksen ajan. Juttelimme vielä hetken valmennuksesta, kunnes ratsastaja pysäytti orin ja hyppäsi alas tämän selästä. Lähdimme kävelemään yhdessä tallille, ja kiitin ratsastajaa vielä valmennuksesta.
Katselin pukittelevaa ja kuolaimia pureskelevaa punaruunikkoa fwb oria sekä Millaa, joka yritti pysyä tuo temppuilven orinsa selässä. Annoin Millan verrytellä Enen rauhassa, jotta ratsu ja ratsastaja saavat selvitellä, kumpi määrää. Aikansa tapeltuaan Ene nöyrtyi lopulta melko vastahakoisesti Millan tahtoon, jolloin menokin alkoi näyttää paljon paremmalta. Tosin Enen ilme oli edelleen myrtsi ja ori puri edelleen kuolaimia. Pitkien alkuverryttelyien jälkeen pyysin Millaa hyppäämään Enen kanssa kaksi 100cm korkuista verryttelyestettä. Ennen kuin ratsukko pääsi edes hyppäämään, alkoi Enellä jälleen pukitteleminen. Milla hallitsi tilanteen kuitenkin hyvin ja laittoi orin ruotuun. Ja jälleen sain katsoa myrtsiä naamaa ja tällä kertaa kummaltakin osapuolelta. Kun ratsukko alkoi vihdoin hyppäämään, en olisi voinut kuvitella, että noin yhteistyökyvytön kaakkinen hyppää noinkin loistavasti. Enpä voinut antaa ratsukolle muuta kuin kehuja! Hetken hypeltyään, päätin että ratsukko voisi kokeilla pientä pystyeste-okseri-pystyeste sarjaa. Jos sarjan hyppääminen menee hyvin, eikä ori ala temppuilemaan kuin mikäkin jästipää, saatoin korottaakin esteitä sinne 160cm. Sitä ennen halusin kuitenkin nähdä, että mitä tapahtuu. Kun ratsukko lähestyi 100cm korkuista sarjaa, antoi Ene jälleen kerran pukkia, mutta Milla otti tilanteen oitis haltuunsa. Silloin loppui orin tempuilut, jolloin ratsukko pääsi hyppäämään esteet puhtaasi. Annoin ratsukolle kehuja ja korensin esteet suoraan 160cm korkeuteen, jolloin päästin ratsukon jälleen hyppimään. Hypyt onnistuivat hyvin, lukuuottamatta okserista tippuneita puomeja. Annoin kuitenkin ratsukon hypätä sarjaa pari muutakin kertaa, jolloin yksikään este ei tippunut. Siihen olikin hyvä lopetella valmennus - ainakin tältä erää.
Sachiyon estevalmennus, 448 sanaa
Olin suunnitellut Enen estevalmennuksen sen mukaan, mitä tiesin orin luonteesta ja hyppytyylistä. Olin koonnut radalle kaksi estettä, joiden jokaisen välissä oli yksi puomi hahmottamassa etäisyyttä. Olin koonnut hieman sivummalle myös maapuomeja sekä kavaletteja, joilla harjoittelisimme päivän tehtävää. Ene saapuikin pian kentälle ratsastajansa kanssa, joten pyysin heitä aloittamaan alkukäynneillä ja siirtymään saman tien ravi- sekä laukkatehtäviin, kun pystyisivät.
Ratsukko suoritti melko lyhyet alkukäynnit ja teki sitten joitakin kiemuroita sekä ravissa että laukassa. Pyysin ratsastajaa kuulolle ja esittelin hänelle maapuomit, joita oli maassa viisi kappaletta. Niiden välit olivat melko suuret, joten sekä ratsastajan että hevosen tuli olla tarkkana askeliensa kanssa. Koska Ene ei oikein osannut seurata jalkojaan, jäi isoin työ ratsastajalle. Pyysin heitä siirtymään laukassa maapuomeille.
Ensimmäinen ylitys meni ihan hyvin, joskaan Ene ei aivan ymmärtänyt, mistä oli kyse. Ratsastaja kevensi hieman istuntaansa, ja he lähtivät uudestaan puomeille. Tällä kertaa ne ylittyivät todella hyvin, ja orin jalat asettuivat ihan nätisti puomien väliin. Ratsukko ylitti puomeja hetken aikaa, kunnes vaihdoin toisen sekä neljännen puomin matalaksi kavaletiksi - nyt orin tuli todella keskittyä hyppyihin eikä vain rynniä puomien yli.
Pyysin ratsastajaa keskittymään tehtävään täysillä, ja he lähtivät suorittamaan harjoitusta. Ratsastaja nosti hyvän laukan, jonka hän pystyi pitämään rauhallisena. Tempo oli hyvä ratsukon saapuessa puomeille, mutta Ene hidasti juuri ennen ensimmäistä puomia ja ylitti esteet ravissa. Pyysin heitä toistamaan rataa niin kauan kunnes se sujuisi hyvin.
Esteet vaativat muutaman yrityksen, ennen kuin ne onnistuivat todella. Ori loikkasi ensin puomin yli, sitten kavaletin, puomin, kavaletin ja jälleen puomin yli. Joka toinen hyppy oli selvästi korkeampi, mikä oli hienoa. Pyysin ratsastajaa siirtymään käyntiin ja valmistautumaan henkisesti tekemään samaa harjoitusta hieman korkeammilla esteillä.
Näytin ratsukolle esteet, jotka olin koonnut ennen tunnin alkua. Ensin oli maapuomi, sen jälkeen metrin este, maapuomi, metrin este ja maapuomi. Harjoitus oli siis aivan sama kuin jumppaesteilläkin, mutta tällä kertaa kyseessä oli ihan oikean kokoiset esteet. Ratsastaja nosti ravin ja lopulta laukan, ja he lähestyivät kohti rataa. Yllätys oli suuri, kun ensimmäiset hypyt sujuivat täysin ongelmitta, ja Ene näytti ymmärtävän saman tien tehtävän idean. Se ylitti maapuomit matalalta ja esteet korkealta, ja orin askeleet sopivat juuri puomien ja esteiden välille. Kehuin ratsukkoa todella paljon ja pyysin heitä ylittämään radan uudelleen.
Ratsukko ylitti harjoitusta todella vaihtelevasti monta kertaa. Toisinaan orin jalat kolahtivat puomeihin, eivätkä sen askeleet meinanneet sopia sitten millään puomien väliin, ja välillä se hyppäsi esteet todella sujuvasti. Yksi kieltäytyminen tuli myös eteen, mutta se oli pieni vika verrattuna onnistuneisiin suorituksiin.
Ratsukko toisti rataa vielä hetken aikaa, kunnes annoin heille luvan siirtyä käyntiin. Ratsastaja antoi Enelle pitkät ohjat ja he jäivät kävelemään kentälle. Kehuin ratsastajaa vielä hyvistä lähestymisistä ja siitä, että hän oli saanut pidettyä Enen hyvin rauhallisena ja hallinnassa. Pian ratsukko lähti kävelemään takaisin talliin, ja minä jäin kentälle siivoamaan esteitä.
ViVan estevalmennus, 207 sanaa
Tuttu ratsukko saaui maneesiin, minun tervehtiessäni Millaa. Olin valmentanut kyseistä ratsukkoa pari aiempaakin kertaa ja tälläkin kertaa sain valmentaa heitä esteillä. Olinkin pystytellyt maneesiin 160cm korkuisen radan, johon kuului perus pystyä, oksereita ja yksir tripllekin. Rataa ratsukko saisi alkaa hyppäämään alkuverryttelyiden jälkee, jotka tehtäisiin kuitenkin huolella ja katsotaan, että kummatkin on valmiita hyppäämään. Siispä pyysinkin Millaa alkuverryttelemään Enen itsenäisesti, minun jäädessäni pyörimään maneesin keskelle. Ratsukko vaikutti erittäin reippaalta tapaukselta vaikka Ene olikin hieman toista mieltä Millan kanssa. Ori nimittäin luimi ja pari kertaa heitti takapäätäänkin ylöspäin, Millan yrittäessä ratsastaa hevosta mahdollisimman tasaisesti. Lopulta Enekin rauhoittui ja lopetti vikuroinnin, jolloin verryttelytkin sujuivat paremmin. Lopussaan Milla sai hypätä Enen kanssa parit verryttelyesteet, joiden hyppäämisessä ei näyttänyt olevan ongelmaa. Ene oli sopivan reipas ja kuuliainen tapaus, eikä Millallekaan ollut mitään huomauteltavaa. Niimpä sitten käännyttiin radan puoleen, joka käytiin huolellisesti läpi, ennen kuin Milla sai alkaa hyppäämään sitä Enen kanssa. Ratsukko lähti suorittamaan rataa erittäin reippaissa tunnelmissa, jonka vuoksi ensimmäisillä esteillä kaksikko olikin kaatua, sillä tippuvat puomit jäi Enen jalkojen väliin. Kaatumiselta onneksi vältyttiin ja ratsukkokin selvisi kompastumisesta ehjinnahoin. Kun olin korjannut esteen - pääsi kaksikko yrittämään rataa uudelleen. Tällä kertaa sen ratsastaminen sujui ongelmitta ja lopussaan saatiinkin siitävieläpä puhdasrata. Siihen olikin hvä lopetella valmennus, jolloin jätinkin Millan loppuverryttelemään Enen itsenäisesti.
Sachiyon kouluvalmennus, 315 sanaa
Odotin maneesissa valmiina päivän ratsukkoa. Tänään pitäisimme melko lyhyen, mutta sitäkin rankemman valmennuksen. Ene saapui pian ratsastajan kanssa ovista sisään, joten pyysin heitä aloittamaan alkukäynnit ja kerroin samalla, mitä olin päivän ohjelmaksi suunnitellut. Ensin lähtisimme tekemään ravissa erilaisia verryttelyjä, jotta saisimme Enen varmasti lämpimäksi. Sen jälkeen kävisimme läpi hieman laukanvaihtoa ja lopputunnista tekisimme hyvin yksinkertaista vastalaukkaympyrää.
Kun ratsukko oli suoriutunut alkukäynneistä, pyysin ratsastajaa ottamaan ohjat tuntumalle. Pyysin häntä tekemään itsenäisesti ravitehtäviä maneesissa oman mielensä mukaan, kunhan tekisi myös kiemurauria, voltteja sekä muita ympyröitä. Ratsastaja nosti ravin ja lähti ratsastamaan ympäri maneesia. Enellä oli todella paljon vauhtia, mutta se ei näyttänyt haittaavaan ratsastajaa. Ori oli kuitenkin ihan hyvin kuulolla, ja kaikin puolin ratsastus näytti sujuvan oikein hyvin.
Kun ratsukko oli tehnyt raviharjoituksia, pyysin heitä siirtymään laukkaan. Tarkoitus oli kulkea tiimalasin muotoista kuviota niin, että lävistäjän puolivälissä tulisi ottaa muutama askel käyntiä ja vaihtaa toiseen laukkaan. Tehtävässä siis tuli ratsastaa vain lyhyillä sivuilla sekä lävistäjällä. Ratsastaja totesi ymmärtäneensä tehtävän ja lähti laukkaamaan eteenpäin uraa pitkin. Seuraavalta pitkältä sivulta hän kääntyi lävistäjälle, hidasti käyntiin ennen keskipistettä ja nosti sitten toisen laukan. Ene näytti minun silmissäni lähes rynnivän eteenpäin, mutta joillain taidoilla ratsastaja piti hevosta kuitenkin vauhdista huolimatta kuulolla, ja laukanvaihdot käynnin kautta onnistuivat hyvin.
Vaihtojen jälkeen pyysin ratsukkoa pysymään laukassa ja siirtymään keskiympyrälle. Tarkoitus oli kulkea vastalaukkaa ympyrällä, ja ratsastajan tuli pitää huoli siitä, että hevonen pysyisi tasapainossa koko ympyrän ajan. Ratsukko siirtyi ympyrälle ja lähti laukkaamaan sitä pitkin vastalaukassa. Ratsastaja piti ohjia todella tukevasti, eikä istunnassakaan ollut moittimista. Ratsukko laukkasi ympyrää hetken aikaa yhteen suuntaan ja vaihtoi sitten toiseen. Kehuin ratsastajaa upeasta ratsastuksesta ja annoin ratsukolle pian luvan siirtyä takaisin uralle käyntiin.
Ratsastaja siirtyi kävelemään pitkin ohjin uralle. Kehuin häntä todella paljon siitä, miten hän oli saanut pidettyä Enen niin hyvin hallinnassa koko valmennuksen ajan. Juttelimme vielä hetken valmennuksesta, kunnes ratsastaja pysäytti orin ja hyppäsi alas tämän selästä. Lähdimme kävelemään yhdessä tallille, ja kiitin ratsastajaa vielä valmennuksesta.
© nipsukkainen 2015, kopiointi kielletty!
this is a sim-game horse | tämä on virtuaalihevonen
this is a sim-game horse | tämä on virtuaalihevonen